Suut tamarmik akitsoraluttuinnarfianni Tusassip mobiilitigut atuisuuffinni killormorluinnaq pisoqarpoq. Atuisuuffiup nuannarineqarnerpaap dataa tallimariaammik qaffanneqarpoq, atuisuuffillu akisunerpaaq 699 koruuniniit 499 koruuninut apparneqarluni
Inuuniarnerup aatsaat taama akisutigilernerata nalaani Tusass killormut iliuuseqarluni mobiilitigut atuisuuffiit akikillerujussuarpai. Tusass atuisuuffiit nutaat saqqummiunneqarneranni piffissamut nutaamut ikaarsaarpoq, akit ullutsinnut naleqqussarlugit atuisullu aningaasaatiminnik pissarsiaqarnerusinnaanngorlugit. Allannguut annerpaaq tassaavoq mobiilitigut atuisuuffiup akisunerpaap 699 koruuniniit 499 koruuninut appartinneqarnera.
Ukiuni 100-ni Kalaallit Nunaat aallaavigalugu
Tusass kalaallinit pigineqarpoq, ukiullu 100-t sinnerlugit attaveqaatinik suliaqartutut nuna aallaavigalugu sullissilluni. Akinik appaaneq innuttaasunut qanimut attaveqarnermit aallaaveqarpoq, inuiaqatigiinnullu inuuniarnerup aatsaat taama akisutiginerani utertitseqqikkusunnermik kissaateqarnermit aallaaveqarluni.
”Suliffeqarfik inuiaqatigiinniit pigineqartoq ukiut 100-t sinnerlugit kiffartuussineq kalaallit aallaaveqarpoq. Piffissami suut tamarmik akisuneruleriartuinnarneranni, inoqutigiippassuarnut ilungersunartorsiorfiunera ilisimalluarparput – maani nunarsuullu sinnerani” Tusassimi pisortaaneq Jonas Hasselriis oqarpoq, nangipporlu:
”Attaveqaatinik suliaqartutut Kalaallit Nunaanni pigineqartutut akisussaaffimmik tigusilluta suut tamarmik akitsoraluttuinnarnerat akiortariaqarparput. Akinik appaanitsigut innuttaasunut amerlasuunut ulluinnarni aningaasatigut oqilisaassivugut”.
Aki nikisinnagu tallimariaammik dataqarneruneq
Nutaanik akeqalerneq naleqqussaanerinnaanngilat, atuisuuffinnilli annertusaanerulluni. Atuisuuffik akisunerpaanikoq 699 koruunilik atorunnaavippoq, maannalu atuisuuffinni nuannarineqarnerpaat – 20 gh 499 koruunilik – akisunerpaanngorluni.
Taanna annertusillugu akia nikisinnagu 100 GB-nngorpoq. Taamaalilluni atuisut akiliutigisartagaat nikinnani tallimariaammik annertunerusumik dataqalerlutik.
"Atuisuuffik nuannarineqarnerpaaq allanngortillugu tallimariaammik allivarput. 20 GB-mut aningaasat atorneqartartut allanngornagit 100 GB-i neqeroorutigineratigut ullutsinni internettikkut isiginnaartoqartarneranut, sulisoqartarneranut ilinniarnermilu atorneqartarneranut pisariaqartitsineq naleqqussarparput” Tusassimi neqerooritinut pisortaq Runo Fencker-Noahsen oqarpoq.
Atuisut nukarliit nutarterinermi aamma puigorneqanngillat. Meeqqanut atuisuuffiit annersaat 7 GB-mik dataqarnerulerpoq, maannalu 149 koruunip akia nikinnani 10 GB-mik dataqartoqarsinnaanngorluni.
Aningaasaliinerujussuarnit anguneqartop
Tusassip maanna pitsanngorsaalluarnera ukiorpassuani nunap digitalikkut tunngaviata nukittorsarneqarneraniit anguneqarpoq.
"Attaveqaasersuutit ukiorpassuarni aningaasaliiffigisarlugit anguniagaqarnikkut oqaluttuarisaanermi maanna pivisunngortitsisinnaanngornermik kinguneqarpoq. Attaveqaatit pitsaassusaat qajannaallisarnerallu anguniarlugu ulapissimaqaagut, ilaatigut immap naqqatigut kabeleqalernikkut, nunap annersaani mobiilitigut atuisuuffiit annertusarneratigut 5G-llu nutartertuarneratigut” Jonas Hasselriis oqarpoq, nangipporlu:
”Aningaasaliissutiniit teknikikkut aningaasatigullu kingunerat maanna malugisinnaanngorsimavagut. Iluaqutissartaalu atuisunut ingerlaannaq agguataarnissaat pissusissamisoorsoralutigu”.
Atuisuuffiit nutaat nunami tamarmik atorneqarsinnaalissapput, tassani illoqarfimmi angisuumiinneq nunaqarfimmilu minnerusumiinneq apeqqutaatinneqassanani. Kikkulli tamarmik 5G-qalersinnaanngillat, taannaqalerniaraannimi najuqarfimmi 5G-mut attaveqarnissaq pisariaqarmat. Datalli akillu atuisunut tamarmik assigiissapput.
Isumannaallisaaneq nutaarsiassallu nutaat takkutissasut
Tusass nutaanik akeqalertitsinerup dataqarnerulertitsinerullu saniatigut kalaallit atuisunut isumannaallisaanermik annertusaavoq. Piffissami nunarsuarmi nittartakkatigut saassussisoqarsinnannerata aarlerinarnera annertusigaluttuinnarnerani taamaaliornissaq pingaaruteqarpoq.
Atuisuuffiit nutaat maajip sisamaani atulersinneqarput. Tusassip atuisunut ikaarsaarnerup pisariitsuunissaa isumagaa, amerlanerpaallu nutaanut pitsaanerusumillu atugassaqartitsiviusumut nammineq nuunneqarlutik. Taakkuli kisimik nutaarsiassaanngillat.
"Atuisuuffiutitsinnik pitsanngorsaanitta una aallartinnerinnaraa. Atuisutsinnut neqeroorutitta pitsanngorsarnerat suli naammassinngilaq, ukiullu ingerlanerani internettimi atuisuuffiit pitsanngorsarnerat saqqummiunnissaa naatsorsuutigaarput,” Runo Fencker-Noahsen naggasiivoq.
Allaaserisaq Tusass-imit aningaasaliiffigineqarpoq.
