Inuttut taaneqarnerit allattorsimaffii takukkit

Folketingimut qinersinermi qineqqusaartut 27-it inuttut tamarmik immikkut marlunngornermi taaneqarput. Uani qinersinermi taasinerit agguaqatigiisinneri takuneqarsinnaapput:

1 Qarsoq Høegh-Dam, 4.619 stemmer

2 Anna Wangenheim, 2.358 stemmer

3 Naaja H. Nathanielsen, 1.953 stemmer

4 Ellen Schärfe, 1.553 stemmer

5 Ineqi Kielsen, 1.142 stemmer

6 Pipaluk Lynge, 1.035 stemmer

7 Aqqalukkuluk Fontain, 894 stemmer

8 Doris Jakobsen Jensen, 820 stemmer

9 Nivi Rosing, 716 stemmer

10 Kuupik Kleist, 674 stemmer

11 Kalistat Lund, 555 stemmer

12 Ane Lone Bagger, 508 stemmer

13 Bentiaraq Ottosen, 381 stemmer

14 Najaaraq Møller, 365 stemmer

15 Aka Maria Koch Hansen, 361 stemmer

16 Patrick Abrahamsen, 353 stemmer

17 Inuujuk Petersen, 291 stemmer

18 Juno Berthelsen, 213 stemmer

19 Najannguaq Hegelund, 189 stemmer

20 Orla Joelsen, 175 stemmer

21 Bent Olesen, 165 stemmer

22 Karina Zeeb, 118 stemmer

23 Erika Nielsen Baadh, 95 stemmer

24 Hans Jørgen Mørch, 93 stemmer

25 Malu Ostermann, 90 stemmer

26 Napaartoq Isak Petrussen, 42 stemmer

27 Oliver Bech, 19 stemmer

Qinersinermit taasinerit maanna tamakkerlugit kisinneqarsimalerput, nunatsinnilu folketingimut qinigaasut qulakkeerneqarsinnaalerput.

Qarsoq Høegh-Dam Nalerameersoq aamma Naaja H. Nathanielsen IA-meersoq qinigaasutut inissipput.

IA qinigaanerpaavoq, 28,6 procentinit taaneqarami, Nalerarlu 24,6 procentinit taaneqarluni.

Qarsoq Høegh-Dam qinersinermi taajuunneqarnerpaavoq. Taanna 4.615-init taajuunneqarami. Naaja H. Nathanielsen 1.953-init taajuunneqarpoq.

Anna Wangenheim Naaja H. Nathanielsenimit taajuunneqarnerugaluarpoq, IA-li partiitut taaneqarnerpaagami Folketingimut ilaasortaatitaqalissaaq.

Ilulissani Naleraq 35,6 procentinit taajuunneqarnerpaalluni ajugaavoq. Qarsoq Høegh-Dam 665-init taajuunneqarluni taajuunneqarnerpaavoq.

Anna Wangenheim taajuunneqarnerpaat tulliulluni 226-init taajuunneqarpoq.

IA taaneqarnerpaat tulliattut inissippoq, taasisut 19,1 procentinit taaneqarsimagami.

Naleqqameersoq Qarsoq Høegh-Dam taasinerit 79 procentii kisinneqareersullu qinerneqarnerpaatut siuttuuvoq.

Taanna 3479-init taaneqarpoq, Anna Wangeheim 1822-nit Naaja H. Nathanielsenilu 1728-nit taaneqarluni.

Qarsoq Høegh-Damilu Folketingimi ilaasortanngornissani ilimagisinnaalerpaa.

- Tassa aqagu seqerngup orangeanissaa ilimanaateqarpoq.

- Tupaallannaqaaq, ikinnerusunimmi taaneqarnissaq naatsorsuutigigaluarpara, ingerlalluarporli, oqarpoq.

Siumup Takussimi qinersisoqarnerani unnussiuaarnera unnuap qeqqata missaani eqqissisimanarnerulerpoq.

Siumut ukiuni qulikkuutaani Folketingimi ilaasortaatitaqaqqaarsimavoq, maannakkulli qinigassanngortittariaqalerpoq.

Doris Jakobsen Jensen Sermitsiamut oqarpoq qinersinerup inernera artornartoq.

- Maanna taamannak killiffeqarnerput uggornarpoq, ajuusaarnarlunilu. Naluneqanngittutut politikkikkut qinersinermi siorna nikeriartoqangaatsiarnikuuvoq, Siumut sinnerlugu folketingimut qineqqusaartoq Doris J. Jensen oqarpoq.

- Soorunami isumalluarnikuugaluarpugut. Taamaalilluni erserpoq, immikkoortortaqarfigut nukittorsagassaasut. Pissutaaqatagunarpoq ilaasortatsinnik pingaarutilinnik marlunnik annaasaqarnerput.

Kisianni kisitsisit nikallussutiginagit suliagut nangeqqissavarput. Naalakkersuisooqatigiinniit siumut aninera pissutaaqataasinnaasoq naattorsuutigivaram naliliivoq.

Illoqarfiit annerni taasinerit kisinneqarlutik naammassititerput. Sisimiuni, tassa illoqarfiit annersaata tulliani, IA ajugaavoq 33 procentinit taaneqarami.

Naleraq taaneqarnerpaat tulliatut inissippoq 26,7 procentinit taaneqarami.

Siumut illoqarfinni kinguariarpoq, 16,8 procentinit taaneqarami.

Demokraatit 11,4 procentinit taaneqarpoq, Atassut 10,3 procentinit taaneqarluni.

Nuummi qinersinerit kisinneqareernerisa kingorna Inuit Ataqatigiit Naleraq qaangerlugu siuttunngorpoq. IA maanna nuna tamakkerlugu taasinernit 30,9 procentinik pissarsivoq Naleraq 22,9 procentinik pissarsisoq.

Qarsoq Høegh-Dam 2627-nit taaneqarluni suli taaguunneqarnerpaavoq, Demokraatineersorlu Anna Wangenheim 1786-init taaneqarluni tulliuvoq.

Taaguunneqarnerpaat pingajuat tassaavoq Naaja H. Nathanielsen, 1706-inik taaneqartoq.

Nuummi kisitsisit akuerineqarsimalerput. Naaja H. Nathanielsen (IA) 1361-nit taaneqarluni ajugaavoq.

Anna Wangenheim Demokraatineersoq 1251-init taaneqarpoq.

Qarsoq Høegh-Dam Nuummi 1073-init taaneqarpoq.

Pipaluk Lynge (IA) 476-init taaneqarpoq, Ellen Schärfe Atassumminngaanneersoq 483-init taaneqarluni.

IA 36,3 procentinit taaneqarpoq, Demokraatit 25 procentinit taaneqarsimalluni.

Naleraq 16,2 procentinit, Siumut 11 procentinit aamma 9,1 procentinit taaneqarsimapput.

Nuna tamakkerlugu taasisut 17 procentii kisinneqareerput, Naleraq siuttuuvoq 34,1 procentinit taaneqarsimalluni.

IA tulliuvoq 19,3 procentinit taaneqarsimagami.

Qarsoq Høegh-Dam Naleqqameersoq 1.059-init taaneqarsimavoq. Ellen Schärfe Atassummeersoq taajuunneqarnerit tulliattut inissippoq, 318-init taaneqarsimagami.

- Malunnarpoq Inatsisartuni qinersinermi takusarsimasagut assigalugit inissisimasugut kisianni maluginiarlugu siusinnerusukkut nr. 2-nngorfiginikuusagut massakkut ajugaaffigisaqattaarigut taamaammat qujamasunnaqaaq sineriammiit taamatut tapersersuinerat malunnarsivoq, Pele Broberg oqarpoq.

Siumut 17,5 procentinit taaneqarpoq, Demokraatit 15,2 procentinit kiisalu Atassut 12,5 procentinit taaneqarsimalluni.

Nuna tamakkerlugu taasinerit 12 procentii kisinneqareerput.

Upernavimmi taasisinnaasut 26 procentii taasiartorsimapput. Taakkunannga 48 procentii Naleqqamik taasipput.

Siumut 16,9 procentinit taaneqarpoq, IA 13 procentinit, Atassut 12,2 procentit, Demokraatillu 8,7 procentinit.

Ellen Schärfe Atassut sinnerlugu folketingimi ilaasortaalerpoq siullermik 1998-imi – siullermik qinigassanngorteqqaarami.

Atassutip unnussiuaarnerani peqataasoq, taasinerit 6 procentii kisinneqareersullu oqaloqatigaarput.

Qineqqusaaqqilluni nuannerpa?

– Aap, taama isumaqarpunga. Ullumi ulloq naallugu silamiippugut, nuannisaqalutalu. Nuannaarpunga arlallit aliannaarlutik oqarmata.

Qineqqusaaqqaarnertulli iinnarpa?

– Ullumi allaanerulaarpoq. Taamani tamat attaveqatigiittarfii atorneqanngillat. Maannalu attaveqarsinnaaneq ajornannginnerulluinnarpoq. Tamanut attaveqarnitsinni tutsuiginassuserput suli attapparput.

Unnumut qinigaassanngikkuit, politikkikkut arlaatigut suliaqaqqissavit?

– Tamanna qularnanngilaq. Politikkimik suliaqaqqilernera nuannarineqartoq malugaara. Ellen is back.

IA-mi aamma nuannattoqarpoq. Naaja H. Nathanielsen, inuussutissarsiornermut, aatsitassanut, nukissiornermut, inatsisinik atuutsitsinermut naligiissitaanermullu naalakkersuisuusoq Folketingimut qineqqusaarpoq. Taanna IA-kkullu pissangaqalutik oqarpoq.

- Isumaqarpugut ingerlalluarluta, illoqarfinnili annernit kisitsisit suli amigaatigaavut. Taakku takkussuuteriarpata kikkut qinigaanissaannut ilimanarsinersoq paasinerussavarput.

Naleraq illoqarfinni nunaqarfinnilu maannamut kisinneqarsimasuni qinerneqarluarpoq, illoqarfiilli annerit suli naammassinngillat.

Naaja H. Nathanielsenip parteeqatimi unnussiuaaqatigineri nuannaarutigaa.

- Ataatsimoorneq nuanneqaaq. Sapaatit-akunnerini pingasuni kingullerni ullut 14-it tamatta qineqqusaarnermi ilungersorsimavugut, qanorluunniillu pisoqaraluarpat qasuersaarluni ataatsimoorneq nuanneqaaq, oqarpoq.

Kisitsisit allaanerulaartut maanna saqqummerput.

Demokraatimmi Kangerlussuarmi ajugaapput. Demokraatit taasisinnaasunit 29,1 procentinit taaneqarsimapput.

IA 28,3 procentinit taaneqartoq, Naleraq – sumiiffinni arlalinni siuttuusoq – 20,5 procentinit taaneqarsimavoq.

Atassut 14,2 procentinit aamma Siumut 7,9 procentinit taaneqarsimapput.

Kommune Qeqertaliup ataani Qeqertarsuarmi kisitsisit naammassineqarput.

Naleraq 31,1 procentinit taaneqarsimavoq, folketingimi qinersinermit kingullermit 15,5 procentpointinit qinerneqarnerusimallutik.

IA 25 procentinit taaneqarpoq, Siumut 15,3 procentinit taaneqarluni, Atassut 13,8 procentinit aamma Demokraatit 9,7 procentinit taaneqarlutik.

Siumup qinersinermi unnussiuaartitsinerani Takussimi nuannataariartortoqarnera malunnarpoq.

Siulittaasup Aleqa Hammondip unnuk manna qanoq naatsorsuuteqarnerluni oqaatigiuminaatsippaa.

Neriuutigaali inuit isorliunerusuni najugallit tusarneqarumaartut.

Siumut 1977-imi Folketingimut qineqqusaaqqaarnerminiilli folketingimi ilaasortaatitaasa aappaatut inissisimaffeqartuaannarnikuuvoq.

Qinigaaffimmi kingullermi Aki-Matilda Høegh-Dam Siumumit Naleqqamut nuuppoq, taamaalillunilu ilaasortaat annaaneqarluni. Partii ilaasortaqaqqilissanersoq unnuk manna paasinarsissaaq.

Siumumit qinigassanngortittut ilaat Aka Hansen pissangavoq.

- Inuuninni taama pissangatigimanngilanga, Sermitsiamut oqarpoq. Aka Hansen filmiliornermik suliaqartuuvoq, pisullu siumut oqaatigineqarsinnaasarnerat sungiusimallugu oqarpoq.

- Qineqqusaarneq unammillernarlunilu nuannerpoq. Aammalu imminut nittarsaassutut misinnarluni.

- Siumut Folketingimi ilaasortaatitaqalissasoq neriuutigaara, naalagaasuugumalu uanga ilaasortanngussagaluarpunga, oqarpoq.

Naleraq nunaqarfinni kisitsinerit naammassineqarfiini aallartilluarpoq, tassanilu qinersisartut 80 procentii sinnerlugit taaneqarput. Taamaakkaluartoq qineqqusaartup Anna Wangenheimip nikualluallaatiginngilaa.

- Itillimeersuut takuakka, Hans Enoksenimi tassani najugaqarmat tupaallaatiginngilluinnarpara.

- Naleraq tassani qinerneqarluartarpoq, taamaattumik aamma taakkua qinerneqarluarnissaannik kissaappakka. Pitsaanerpaaq ajugaagilitoq, oqarpoq.

Qinersisartut ullumi oqaloqatigisatit qanoq oqartarpat?

- Tapersersorneqarluarpunga. Qineqqusaarnerami isornartorsiorneqangaatsiarnikuuvoq, taamaattumik tatigineqarnera qamuuna attortissutigaara.

Anna Wangenheim peqqissutsimut inunnullu innarluutilinnut naalakkersuisuuvoq. Taamaattumik Folketingimut qinigassanngortinnera isornartorsiorneqarpoq. Qinigaassaguni naalakkersuisutut tunuassaaq.

Qinigaanissat ilimagaajuk?

- Takussavarpit. Oqaatigissallugu suli siusippallaarpoq, kisianni maluginiakkakka aallaavigalugit qinerneqarluarnissarput ilimagaara.

Qinersinermit 1 procentit kisinneqareersorlu takuneqarsinnaavoq Naleqqamit Qarsoq Høegh-Dam siuttuusoq.

Maannamut 94-init taaneqarsimavoq, qineqqusaartunilu siuttuulluni.

Ellen Schärfe Atassummeersoq tulliuvoq, 24-nit taaneqarsigami. Anna Wangenheim qulingiluanit taaneqarsimavoq, taaneqarnerpaat arfiniliattut inississimalluni.

Atassutip Toqqorfimmi qinersinerup unnukkuani unnussiuaartitsinerani nuannakkiartortoqarpoq, partiillu siulittaasua Aqqalu Jeremiassen apuuteqqammerluni.

Qinigaatitaqarnissarsi ilimagaasiuk?

- Qinigaalluarnissarput siuariarnissarpullu ilimagaarput. Piviusorsiortumik oqassagutta partii minnerpaajusoq qinigaanerpaat aappaattut inississinnaanissarput unammillernassaaq, tupinnartuliaassaaq taamaattoqassappat.

Qanoq amerlatigisut taasinerit naammagissavatit?

– Kingullermik qinersinermit 3,7 procentiniit pitsaaneruppat.

Maannakkut 2022-milu qineqqusaarnerit allaanerussuteqarnersut malugisimaviuk?

- Aappi, allaaneroqaaq. Nuannaarutigaarput Naalagaaffeqatigiinneq pillugu oqaloqatigiinnerit namminiilivinnissaq pillugu oqaloqatiginninnernit amerlanerujussuummata, siornatigut tamanna oqaluuserineqartorujussuuvoq.

Kangaamiuni qinersisartut sisamararterutaat partiimut qinersisimasut saqqummiunneqarmat unnussiuaartut ersaattaapput.

Socialdemokratit partiini anginersanngorput, ilaasortanilli aqqaneq-marlunnik ikilillutik. Saamerliit 84-inik ilaasortaatitaqalerput.

Venstre partiini talerperlerni annerpaanngorluni 18-inik ilaasortaatitaqalissaaq, talerperliillu katillugit 77-inik ilaasortaatitaqalerlutik.

Taamaammat Folketingimi amerlanerussuteqarnissamut 90-inik tamarmik kisitsisaateqanngiillat. Moderatikkut 14-inik ilaasortaatitaqalertut naalakkersuisunngortitsinissamut aalajangiisinnaanngorsinnaalerput.

Naleqqami siulittaasuusimasup Hans Enoksenip qimagunneranit aatsaat siullermik Naleraq qinersinermi qineqqusaarpoq.

- Allaaneruvoq ukioq manna. Aana qineqqusaarneq siulleq Hans Enoksenertaqarata. Pikkunarpoq uannut. Aaliit Enoksen unnummut sianerami paasereersimallugu ajugaasugut Itillimi Hansip ilerrata eqqaaniit. Killitsisimaarnarpoq, Pele Broberg oqarpoq.

Nuummi Qapiarfiusaami inuit 30-t missaat katerisimaarput. Najannguaq Hegelund, qineqqusaarngaartoq qinersinerup inerneri siulliit nuannaarutigai.

Nuannaaqaanga naammassigatta. Sapaatip akunneri pingasut kingulliit suliaqarsimavugut, ullaarnganiit unnussuarmut sulilluta, oqiliallaqaanga naammassigatta, Najannguaq Hegelund oqarpoq.

Unnuk qanoq atussamaarpiuk?

- Nuannisassuugut. Immitsinnut ataqatigiittorujussuuvugut, tapersersorluta, suleqatigiilluarsimallutalu, oqarpoq

Qinersinermit kisitsisit siulliit takkussuutilerput. Itillimi, nunaqarfimmi Sisimiut eqqaaniittumi qinersinerit siulliullutik kisinneqarsimalerput. Tassani Naleraq qinersisut 81 procentiinit qinerneqarluni ajugaavoq. Siumut 9,5 procentinit qinerneqartoq IA 4,8 procentinit qinerneqarpoq, taamatuttaarlu Atassut Demokraatillu tamarmik immikkut 2,4 procentinit qinerneqarput.

Kommune Qeqertalimmi Iginniarfimmi qinersisut kisinneqareersimalerput. Naleraq 85,7 procentinik taaguunneqarpoq.

Siumut 14,3 procentinik qinerneqartoq, Atassut, Demokraatit IA-lu tamarmik qinersiseqanngillat.

Savalimmiuni folketingimut qinersinerup inernera paasinarsivoq.

Savalimmiuni folketingimut ilaasortat Anna Falkenberg Sambandsflokkurinimeersoq aamma Sjúrður Skaale Javnaðarflokkurinimeersoq qinigaaqqttut, in.fo allappoq.

Sjúður Skaale aamma Anna Falkenberg siornartigut qinigaanerpaasareernikuupput.

DR naapertorlugu saamerlernik talerperlernillu tapersersuisut ilaasortaalerput.

Mute Bourup Egede, Inuit Ataqatigiit siulittaasuat, Inuit Ataqatigiit Nuummi katersuuffiannut Nuup Katersortarfianut nalunaaqutaq 20:25 missaani iserpoq.

- Iserluni nuanneq, inoqaalulaareersoq. Taavalu pissanganeq qilanaarnerlugu atorpakka, kisitsisit takulernissaanut, Mute Bourup Egede oqarpoq.

- Neriuutigaara Inuit Ataqatigiinniit suli Folketingimi sinniisoqarumaartugut. Pingaarnerpaavorlu nunatta sinniisussai marluk tassaasariaqartut suleqatigiissinnaasut aamma nunatta soqutigisaanik ataatsimoorussaqarlutik sorsuuteqaqatigiittussaasut, Mute Bourup Egede oqarpoq.

Demokraatit siulittaasuat aamma Naalakkersuisut siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen qinersinerup unnukkuani unnussiuaarnermut apuuppoq.

Nuannisartoqartoq oqarpoq.

- Inuit nuannapput, qinersisoqarnerani soorlu taamaattartut.

- Isumalluarpallaarnissarput mianersuutigissavarput. Kinaluunniit qinerneqarsinnaavoq. Suliaq naammassilluarparput, Jens-Frederik Nielsen oqarpoq.

Danmarkimi pisussat aamma pissanganarput. Folketingimi sinniisoqalissagaluarussi kina toqqassavisiuk?

- Qineqqusaarnermi neriorsuutigisatuarput tassaavoq kinaluunniit siumut oqaatigereerniannginnatsigu.

- Qanoq pisoqassanersoq tusarusupparput, piffissanngorpallu oqaluuserineqarumaarpoq. Danmarkimi susoqassanersoq siumut takujuminaattutut taaneqarsinnaavoq.

Danmarkimi qinersisartut 98,6 procentii kisinneqareerneranni partii saamerliusoq 84-inik ilaasortaatitaqarpoq, talerperliit 77-inik aamma moderatit 14-inik.

Demokraatit Folketingimut ilaasortaatitaqarnikuunngillat taamaammallu siulittaasup pisussat pissangassutigeqaa.

- Oqaluttuarisaanermi pissaaq, partiittami oqaluttuarisaanerani pingaaruteqarluinnartumik pisoqarsimavoq.

- Neriuuteqarluarpunga. Naatsorsuuteqarnera ammatippara — suut tamarmik periarfissaapput.

Nuummi katersortarfimmi unnussiuaaqataasut katersuupput. Kaffeqarlunilu sodavandeqarpq, peqataasullu skærmersuarmut ikumasumut qissimittarput. Oqaloqatigiippalaaq tusaaneqarsinnaavoq, naatsorsuuteqartoqarnerali aamma malugineqarsinnaalluarpoq. Inuit Ataqatigiinni unnussiuaarneq eqqissisimasumik aallartippoq. Kisitsisit siulliit utaqqineqarput.

- Ullaarmanna nuannersumik aallartinnikuuvugut. Naatsorsuutigivara qinerserinerup matunerata kingorna inuit kissassimaariartulaariarlutik aggikaajumaartut maanga. Nipilersoqalaartussaavugut taavalu aamma malinnaaqatigiittussaalluta, nuannersumik ingerlatissavarput, Inuit Ataqatigiinni allattoqarfimmi pisortaq Jane P. Lantz oqarpoq.

Nunami sumiiffinni assigiinngitsuni qinersiviit matoorarput.

Kommuneqarfik Sermersuumi qinersivimmi aqutsisup Bea Mølgaard Lennertip kingulliulluni qinersisutut nalunaaqutaq 20.03 tunniussivoq.

Sermitsiap angumeralugu aperaa:

Kina qinissanerlugu nalorninarsimava?

- Naamik, aallaqqaammut immannguaq nalornivunga, kisianni allat assigalugit malinnaavunga, Bea Mølgaard Lennert oqarpoq.

Maanna qinersinerit kisinneqarlutillu procentinngorlugit naatsorsorneqartussanngorput.

Nunatsinni qinersiviit matuneqarput.

Nuummi qinersivimmi Kommuneqarfik Sermersuumi aqutsisoq Bea Mølgaard Lennert kingullersaalluni taasinermik tunniussaqarpoq. Tassa nal. 20.03.

Sermitsiamit tamassumunnga atatillugu aperivugut:

Kina taassanerlugu nalorninarsimava?

- Naagga. Aallaqqaataani taamaaqqaalaarpunga. Kisianni allat assigalugit qineqqusaarnermi malinnaasimavunga, Bea Mølgaard Lennert oqarpoq.

Qinersineq naammassimmat kisitsinerit maanna aallartipput.

Nuummi illorsuarmi timersortarfimmi qinersiviup nalunaaqutaq 20.00 matunissaa sioqqullugu qinersiartukaasut suli amerlapput.

Ilaat meerartaqarput, ilaat ikinngutigiiaat ilaallu kisimiillutik.

Bea Mølgaard Lennert Kommuneqarfik Sermersuumi qinersivimmi aqutsisuuvoq. Taassuma Nuummi ullumi qinersinermi taasinerit kingulliit saqqummiuppai: 48,4 procenti

Bea Mølgaard Lennert qinersiviup matunerata kingorna kingullersaalluni qinersinermini 50 procentit sinnerlugit taasisimanissaat ilimagaa.

Immaqa 57 procentii, oqarpoq.

Nuummi illorsuarmi timersortarfimmut qinersiartortussat piareersarfigisimallugit oqarpoq.

- Inuusuttoqaaluttoq maluginiarpara. Ingammik ulloqeqqareernerata kingorna, oqarpoq.

Qinersiviit killiffissiornerini paasinarsivoq Qaqortumi taasisinnaasut affaat qinersisimasut.

Ilulissanit nalunaarutigineqarpoq qinersisinnaasut nal. 19.00 2022-mut sanilliullugit amerlanerusut taasisimasut.

Illoqarfiit ilaannit nal. 19.00 kisitsisit imaapput:

Ilulissat: 49,0 procentit (1.739-t taasisimapput)

Aasiaat: 42,9 procentit (920-t taasisimapput)

Sisimiut: 44,7 procentit (1.774-it taasisimapput)

Nuuk: 48,4 procentit (6.896-it taasisimapput)

Qaqortoq: 50,3 procentit (1.116-it taasisimapput)

Nunatsinnit folketingimut qinersinermi 2022-mi nuna tamakkerlugu taasisinnaasut 47,8 procentii taasisimapput.

Demokraatit Nuummi unnussiuaarnissaat Killuni ingerlassaaq. Folketingimut qinigassanngortitaat piukkunneqarluartut ilaat tassaavoq peqqinnissamut aamma inuit innarluuteqartunut naalakkersuisoq, Anna Wangenheim.

Taanna maanna unnussiuaarnissamut tikiussimalerpoq.

Demokraatit Folketingimi ilaasortaatitaqarnikuunngillat. Partiili Inatsisartuni qinersinermi siorna ingerlalluarpoq.

Nunatta avannarpasinnerpaat ilaanni, Pituffimmi, qinersineq sumiiffiit ilaannit eqqissisimanerusumik ingerlasoq, qinersinermi aqutsisoq Kasim Virk oqaluttuarpoq.

Taasisinnaasut 22,6 procentii maannamut taasisimapput. Nunatta sinnerani taasisut amerlassusaannut sanilliullugu ikinnerusutut taaneqarsinnaapput, nalunaaqutarmi 17.00 nunatta ilaani taasisinnaasut 40 procentit missaat taasisimapput.

Kasim Virkilli erseqqissarpaa kitaanit nalunaaqutaq akunnermik ataatsimik kingulliusoq, taasisinnaasullu soraareerunik aatsaat taasiartornissaat ilimanarsinnaasoq.

- Ukiut siuliinit taasiartortut ikinnerupput. Inatsisartunut siorna qinersisoqarmat taasisinnaasut amerlanerusut taasiartornikuugaluarput, Kasim Virk oqarpoq.

Qinersiviit matunissaannut akunnerit pingasuujunnaarput. Illoqarfiillu annerni qinersisinnaasut 40 procentiisa missaat taasiartorsimasut, Sermitsiap sianeqattaarnermini paasivaa.

Illoqarfiit ilaani nal. 17.00 taasisimasut ima isikkoqarput:

Ilulissat: 41,8 procentit (1.484-it taasisimapput).

Aasiaat: 36,6 procentit (785-it taasisimapput).

Sisimiut: 37,3 procentit (1.483-it taasisimapput).

Nuuk: 40 procentit (5.660-it taasisimapput).

Qaqortoq: 44,7 procentit (991-it taasisimapput).

Qinersiviit nalunaaquttap akunnerini arfinilinni ammareersullu qanoq amerlatigisut taasiartorsimanersut pillugu kisitsisit nutaat takkupput.

Kisitsisit naapertorlugit illoqarfinni taasisinnaasuni procentit amerlanerusut Qaqortumi taasisimapput, Sisimiunilu taasisinnaasut procentitigut ikinnerusut taasiartorsimallutik.

Ilulissani qinersisinnaasuni 29,8 %-it qinersiartorsimapput.

Aasianni qinersisinnaasut 25,4 %-ii qinersiartorsimasut.

Sisimiuni qinersisinnaasuni 24,32 %-ii qinersereersimasut.

Nuummi qinersisinnaasuni 29,7 %-it qinersiartoreersimapput.

Kiisalu Qaqortumi qinersisinnaasut 32,5 %-ii ualimut pingasunut qinersiartoreersimallutik.

Akunnerit tallimangajaat qaangiuppata, tassa nal. 20.00 qinersiviit matussapput.

Qinersiviit nalunaaquttap akunnerini pingasuni maanna ammareersimalerput. Qinersisinnaasunilu procentit qassit qinersiartorsimanerat illoqarfinni assigiinngitsunit paasisaqarfigeqqammivarput.

Qaqortumi Nuummilu qinersisinnaasuni procentit amerlanerusut illoqarfinnut allanut sanilliullugu qinersiartoreersimapput.

Ilulissani qinersisinnaasuni 6,6 procentit qinersiartorsimapput, 173-it qinersiartoreersimallutik.

Aasianni qinersisinnaasuni 9,8 procentit, tassa qinersisartut 211-t qinersiartoreersimapput. Folketingimut 2022-mi qinersinermi qinersisinnaasut 9 procentii piffissap taamaalinerani qinersiartoreersut.

Sisimiuni qinersisinnaasuni 11,42 procentit ulloqeqqanut qinersiartoreersimapput. Folketingimut kingullermik 2022-mi qinersisoqarmat ulloqeqqanut qinersiartortsimasut 13,59 procentiupput.

Nuummi qinersisinnaasuni 15,6 procentit qinersiartoreersimapput.

Qaqortumi qinersisinnaasuni 15,3 procentit ulloqeqqanut qinersiartoreersimapput.

Qinersiartortorpassuit Nuummi Illorsuarmut Timersortarfimmut qinersivimmut nalunaaquttap akunnerani siullermi takkussimapput.

Nalunaaqutaq qulinut qinersisartut 5 procentingajaat, tassa 680-ingajaat, taasiartorsimapput.

Qinersivimmi aqutsisoq Bea Mølgaard Lennert Sermitsiamut paasissutissiivoq. Ajoraluartumik folketingimut 2022-mi qinersinermi sanilliunnissaannut kisitsisit piginngilai.

Qaqortumi aamma taamaattoqartoq qinersivimmi aqutsisoq Randi Vestergaard Evaldsen oqarpoq.

Qaqortumi nal. 10.00 qinersisinnaasut 4,8 procentii taasiartorsimapput. Qinersinermi kingullermi kisitsisit aamma piginngilaat.

Qinersivimmi aqutsisup kommunimilu pisortap Randi Vestergaard Evaldsenip qinersisartut akornanni qiimasoqartoq oqaatigaa:

- Nalunaaqutaq qulingiluanut ammarattali inoqaannavippoq, inuillu qiimallutik.

Qaqortumi aamma silageqaaq.

- Seqinnarippoq nillataarluni, qujanartumilli anoreqarani.

Qinersiartortut amerlassusaat nal. 12.00 kisinneqaqqissapput.

Folketingimut qinersiviit nal. 9.00 ammarput.

Nunatsinni qinersiviit 70-it missaanniipput, Nuummilu annerpaalluni.

Nuup Timersortarfiani qinersivik ammarmat innuttaasut 60-it missaanniittut taasiartorlutik isereersimapput. Akunnerulli affaani siullermi qinersiartortut amerlanerusut isaalereerput.

Qinersiviit nal. 20.00 matussapput, kisitsinerlu aallartinneqassalluni.

- Ullumikkut 24. marts nal. 9.00-inngorpoq, Folketingimullu qinersineq ammarpoq. Takuteqqammerpagut qinersiviit imaqanngitsut. Teknikkikkut ajutooqqammeraluarpugut: Nerrivik ataaseq allattorsimaffinnik peqanngikkaluarpoq, tamannali iluarsivarput. Nalunaarutigisinnaavara Folketingimut qinersineq ammarpoq, qinersilluarisi, Nuummi qinersinermi aqutsisoq Bea Mølgaard Lennert oqarpoq.

Ulloq qinersinermit unnukkullu kisitsinermi Sermitsiami malinnaasinnaavutit

IA-mit qinigassanngortittup Aqqalukkuluk Fontainip Eqalugalinnguit kaajallattariaata eqqaani ullaakkut biilertut ilassiorpai, Erfalasorput tigummiutigalugu. Folketingimut qinersinissamut ulloq aallartippoq.

- Qineqqusaartarnerit siulianit misilittakkakka atorluartutut misigaara, aamma ingerlalluarlunga. Maanna qinersinissaq pissanganarpoq, tassami qinigaasut marluk nutaajusussaapput. Innuttaasut aalajangissavaat nukiit nutaat qinerneqassanersut, imaluunniit allanngortoqassannginnersoq, Sermitsiamut oqarpoq.

Folketingimut qinersineq nunatsinni qinersinerit pingaaruteqarnerit ilaattut nalilerneqarpoq, nunarpummi avataanit tatisimaneqangaatsiarpoq nunarsuarmilu inissisimaffia aamma soqutigineqarneruleriartorluni.

- Innuttaasut qinersiartoqqullugit kaammattorpakka, tamat oqartussaanerani pisinnaatitaaffik atorluarneqartariaqarpoq. Ataatsimoornissaq tamallu oqartussaanerani pisinnaatitaaffiup atornissaa aatsaat taama pigaaruteqartigaaq, tassami nunarput inissisimanini pillugu USA-mit suli tatisimaneqarpoq, isummagullu pingaaruteqarput, Aqqalukkuluk Fontain oqarpoq.

Folketingimut qinersinissamut qinersivik ullumikkut nal. 9.00 ammassaaq.

Folketingimut qinersinermi 2022-mi Aki-Matilda Høegh-Dam (taamani Siumumiittoq) aamma Aaja Chemnitz (IA) qinerneqarput.

Ilaasortaasimasut taakku maanna qinigassanngorteqqinngimmata, nunatsinnit qinersinermit taasisut kisinneqareerpata qulakkeerneqareerpoq ilaasortat marluk nutaat qinerneqartussaassasut.

Qinigassanngortittut maanna 27-iupput, 2022-mi qinigassanngortittut 15-iunikuusut. Folketingimullu qinersinissamut taaneqarsinnaasut 27-t ukiuni kingullerni aatsaat taama amerlatigaat.

Danmarkimi isumasiuinerit qiviassagaanni, danskit naalakkersuisuutitaqalernissaannut nunatsinnit qinerneqartussat inisseeqataasinnaanerat ilimanaateqarpoq.

Partiit nunatsinneersut Danmarkimi ministeriunerusinnaasumik qinersineq sioqqullugu tikkuussinissartik mianersuuppaat.

KNR-illi ilisimatitsissutigaa Atassutip siulittaasua Aqqalu C. Jerimiassen ataasinngornermi oqallinnermi oqarsimasoq Venstrep siulittaasua Troels Lund Poulsen ministeriunerusussatut tikkuarisnnaallugu.

Ulloq qinersineq inernernillu kisitsineq Sermitsiami malinnaavigisinnaavat.

Demokraatit tunuliaqutaralugit Folketingimut qinigassanngortittoq Bent R. Olesen ilaqutariit meerartallit atugaat pillugit suliniuteqarniarpoq. Meeqqat 16.000-it missaanniittut Kalaallit Nunaanniittut meeqqat Danmarkimiittut assigalugit aningaasaqarnikkut pisinnaatitaaffeqassasut tikkuarpaa.

- Meerartaartut ikiliartorput, aammalu ullumikkut nunatsinni meerartaarnissaq akisuallaalersimavoq.

Taamaattumik aningaasatigut nukittorsaaneq ilaqutariinnut toqqissisimanerulersitsissaaq aammalu

meeqqat pitsaasumik peroriartornissaannut atugassarititaasut pitsanngorsarlugit, Bent R. Olesen allappoq.

Inuiaqatigiit nutsernerat unammilligassaqartoq, ingammik utoqqaat ilaqutariillu meerartallit atugarissaarnerujumallutik Danmarkimut nuuttarnerat, qineqqusaartup tikkuarpaa.

Bent R. Olesenip qallunaat aningaasanut inatsisaat aqqutigalugu aningaasanik amerlanerusunik immikkoortitsinissaq sulissutiginiarpaa, ilaatigut peqqinnissaqarfimmut, ilinniartitaanermut, imarsiortunut pitsaanerusunik pisinnaatitaaffeqarnissamut nunanilu tamalaani isumaqatigiissutit atuutilertitsinissamut.

Bent R. Olesenip nutaaliornermut aningaasaateqarfimmik pilersitsinissaq aamma siunnersuutigaa. Nutaanik tunisassiornikkut, avammut niuernerup annertusarneratigut nunami niuernerup nukittorsarneqarnissaa anguniarneqarsinnaalluni.

Naggueqatigiit Inuit kattuffiat ICC folketingimut qinersinissaq sioqqullugu oqallinnermut ilannguppoq

Naalagaaffeqatigiinneq nunanut allanut politikkimik eqaannerusumik iliuuseqarluartumillu ingerlatsinissamut unammilligassaqartoq, ICC-p siulittaasuata Sara Olsvigip Sermitsiamut oqaatigaa.

Qallunaat kalaallillu akisussaaffiisa killeqarfii suli erseqqinngitsut, tamannalu pillugu folketingimi ilaasortaasut Inatsisartunut Naalakkersuisunullu tusarnaarsinnaasariaqarlutillu ataqatigiissaarisinnaasariaqartut, Sara Olsvig oqarpoq.

ICC-p Naalakkersuisut suleqatigalugit Issittumi Siunnersuisoqatigiinni sulinerat malinnaaffigeqqammeraat, suliassanillu agguataareriaatsimi aaqqissuussaanermi equngasoqartoq paasinarsisimasoq, Sara Olsvig ilisimatitsivoq:

- Kunngeqarfimmiittut nunat pingaust tamarmik immikkut suliassatik suliarisarpaat, soorlulusooq taakkua akornanni imminnut ataqatigiikkunnaartoqarsimasutut illuni. Suliassat tamakkiisumik ataatsimut isiginagit ataatsimoorussillunilu salliunneqartussat aningaasaliiffiginagit, ajoraluartumik akornanni timitaliisoqanngitsoortarneranut assersuutissaqarpoq, Sara Olsvig oqarpoq.

Sara Olsvig Danmarkip atuuffini paatsooraa isumaqarpoq:

- Ima oqarfigineqarneq assigaa: "Nammineq aalajangiisinnaassuseqarusuppusi, nammineq aningaasalersuissaasi", oqarpoq nangillunilu:

- Suliassat naammassineqartinngippata nunat tamalaat akornanni suliani taamaattuni tamanut akornutaassaaq. Ingammillu Danmarki naalagaaffittut ajorsarpoq, Danmarkimi nunat inoqqaavisa nunarsuarmioqatigiit akornanni illersuisuattut inissisimaffianut ersarilluinnartumut naapertuutinngimmat.

Kalaallit Nunaata inuit innarluutillit pillugit suliaqarfik kisimiilluni kivissinnaanngilaa.

Nunatsinni Inuit Innarluutillit Kattuffiat (NIIK) taama nalunaaruteqarpoq.

Naak suliaqarfik Kalaallit Nunaata nammineq akisussaaffigigaluaraa kattuffik folketingimut qineqqusaarnermi inunnik innarluutilinnik sullissinermik ukkatarinninnissamik politikerinut oqariartuuteqarpoq:

- Suleqatigiinnissamik, ilisimasanik sulisussanillu immikkut sungiusagaasimasunik – ilaatigut Danmarkiminngaanneersunik – pisariaqartitsineq nassuerutigalugulu ammasumik oqallisigissagaanni sapiillisaartoqartariaqarpoq.

- Ukiuni qulikkaani politikkikkut kukkusumik ingerlatsisoqarnerata kinguneri ullumikkut inunnit innarluutilinnit ilaqutaasunillu Kalaallit Nunaanniittunit Danmarkimiittunillu tuusintilinnit nammatarineqarput, kattuffik siulittaasoq Viggo Johansen siuttoralugu tusagassiutitigut nalunaarummi taama allappoq.

Inunnik innarluutilinnik sullissineq Kalaallit Nunaata kisimiilluni kivissinnaanngikkaa politikerit nassuerutigisariaqaraat, taamatuttaarlu suliaqarfimmi pineqartumi Danmarkimik suleqateqarnerunissaq sulissutigineqartariaqartoq kattuffimmit isumaqartoqarpoq.

Siumut Folketingimi kalaallit ilinniartut – ilinnialinnginneminni, ilinniarnerup nalaani ilinniakkamillu naammassisimareernerisa kingorna - atugaat pitsaanerulersinniarlugit sukataarluni sulissuteqassaaq.

Siumup bachelorinngorniarluni Danmarkimi pisortanit akilerneqarluni kalaallinut ilinnialerusuttunut 6.0 qaangerlugu karakterilinnut aaqqissuussineq attatiinnarneqassasoq folketingimi sulissutigigissavaa. (Ilinniarnertuunngorniarfik assersuutigalugu)

Siumup bachelorimik naammassinnissimasut kanditatitullu ingerlaqqikkusuttut ajornaquteqanngitsumik Danmarkimi isersinnaatinneqassammata ilutigitillugu Ilisimatusarfik danskit universitetiisulli tamakkiisumik akuerineqassasoq sulissutigissavaa.

Illoqarfiini anginerusuni iinniartunut inissaaleqineq unammillernarpoq, taamaammallu ilinniagaqartunut – aamma ilinniartunut ilaquttalinnut - akikinnerusumik inissialiortoqarnissaa partiip sulissutiginiarpaa. Tamatuma saniatigut Siumut Naalakkersuisut Danmarkimilu naalakkersuisut suleqatigalugit ilinnialernermi ineqarnermut akiliutit immikkut tapiiffigineqartalernissaannik siunnersuuteqarpoq.

Ilinniagaqarnermut tapiissutit inuuniarnermi aningaasartuutigineqartunut naleqquttuunersut partiip misissorniarpaa, ilinniartullu ilinniarnerminni inigisartik annaanngikkaluarlugu nunatsinnut angerlarsinnaanissaat nunatsinnilu sulisinnaasut sulissutigissavaa.

Taakkua qaavatigut Siumut amerlarnerit ilinniarnerminnut atatillugu sulisinnaanissaat aqqutissiuukkumallugu kalaallit ilinniartut inuussutissarsiortullu akornanni suleqatigiinnerup nukittorsarneqarnissaanik kalaallisullu tunuliaqutaqarnerup immikkut piginnaasatut nukittoqutitullu akuerineqarnissaanik suliniuteqassaaq.

Ane Lone Bagger (S) tusagassiuutinut nalunaarummi taama allappoq.

Danmarkimi nerisassanut tapiissummik pisartagaqarneq Kalaallit Nunaanni innuttaasut pissakinnerusut atorsinnaasariaqaraat, Najaaraq Møller (S) isumaqarpoq

Innuttaasut aalajangersimasumik isertitallit nerisassanut tapiissummik tunineqartarnissaat Danmarkimi qinersinissaq sioqqutitsiarlugu isumaqatigiissutigineqarpoq.

Najaaraq Møller aaqqissuussaq tamanna Kalaallit Nunaanni aamma atuutsinneqartariaqartoq isumaqarpoq:

- Kalaallit Nunaat nammineq aningaasaqarniarnini aqqutigalugu ajornartorsiutini nammineq aaqqinniarneqartariaqartut ilaat oqarsinnaassapput. Aamma ilumoorpoq – inuiaqatigiittut nammineq akisussaaffeqarpugut. Kisianni naalagaaffeqatigiinneq pillugu oqaluuserinnikkaangatta aamma ataatsimoorluta akisussaaffik pillugu oqaloqatigiissinnaasariaqarpugut.

- Danmarkip ukiumut milliardilikkaanik nunanut assigiinngitsunut nunarsuarmiittunut ikiuutitut tapiissutigisarpai. Taamaattumik aamma eqqartorneqarsinnaasariaqarpoq qanoq Kalaallit Nunaanni innuttaasut Danmarkimi aaqqissuussinernit taamaattunit pisariaqartitsisoqartillugu periarfissinneqarsinnaanersut.

Najaaqqap akisussaaffiup Kalaallit Nunaannit allamut nuunneqarnissaa pinngilaa, naalagaaffeqatigiinnermi innuttaasut nerisassanut tunngatillugu ajornerusumik inissisimaffeqannginnissaat pivaa.

- Naalagaaffeqatigiinnermi isumaqassappat inuit ulluinnarni inuuneranni malugineqarsinnaasariaqarpoq, Najaaraq Møller (S) naggasiivoq.

Qineqqusaartut allattorsimaffiat tamakkiisoq saqqummiunneqarpoq. Katillugit 27-t qinigassanngortipput, tassaappullu:

Det Radikale Venstremi siulittaasup Martin Lidegaardip pisariaqassappat naalagaaffeqatigiinneq atorunnaarsillugu Danmarkip, Kalaallit Nunaata Savalimmiullu nunatut namminersortutut suleqatigiinnerannik taarserneqarsinnaasoq Altinget Arktisimut oqaatigaa.

- Allatut eqqarsartariaqartugut isumaqarpunga, Lidegaard Altinget Arktisimut oqarpoq.

Tusagassiorfiup ukiorpassuarni diplomatiusimasup Michael Zilmer-Johnsip 2023-mi sammisaq saqqummiussaa Lidegaardip qanoq isumaqarfigineraa pillugu apersorpaa.

Zilmer-Johns Danmarkip, Savalimmiut Kalaallit Nunaatalu allatut ataatsimoorfeqarsinnaaneq eqqarsaatigisariaqaraat, tassa nunat taakku pingasut oqaluttuarisaanermi kingornussaannaanngitsumik namminneq kajumissutsiminnik aamma nammineq aalajangernermikkut inuiaqatigiittut namminersortutut ataatsimooqqilernissaannik isumaqarluni taamani oqarpoq:

- Naalagaaffeqatigiinneq kalaallit savalimmiormiullu namminiilivinnissamik nunanilu tamalaani oqartussaassuseqarnerulernissamik kissaataannut naleqqulluinnartumik inissaqartitsisinnaanngimmat ajornartorsiuteqarpugut, Michael Zilmer-Johns 2023-mi tusagassiortumut Martin Breumimut oqarpoq.

Martin Lidegaard naalagaaffeqatigiinnerup nutaamik taarserneqarnissaa pillugu, Danmarkimi maanna siuttuusunut imaluunniit siuttunngortussanut, oqallinnissamut piareersimavoq. Altinget Arktis allappoq.

Qarsoq Høegh-Dam Folketingimut qinersinissamut sassartoq Naleqqap tallimanngormat ullaap tungaani naatsumik nalunaarutigaa:

- Qarsoq Høegh-Dam 2026-imi Folketingimut qineqqusaarnermi Naleraq tunuliaqutaralugu qineqqusaarnissaa pisortatigoortumik maanna nalunaarutigineqarsinnaalerpoq, partii allappoq.

Qarsoq Høegh-Dam Folketingimut 2026-mi qinersinissamut partiip qinigassanngortitaasa tallimassaraat kingulliullunilu.

Qarsoq Høegh-Damip qinigassanngortinnerata kingunerisaanik ilaqutaasup ilaasortaajunnaartoq taarsernissaanut periarfissaqarlerpoq, Aki-Matilda Høegh-Damimmi qanitaraa. Taannalu qinigassanngorteqqinniarnani aalajangernikuuvoq.

Qarsoq Høegh-Dam Inatsisartunut 2021-mi qinersinermi qineqqusaarpoq. Qinigaalluarluni Siumumi taaguunneqarnerpaat sisamaattut inissilluni (796-init taaneqarluni).

Ikiaroornartuuteqarsimasutulli eqqartuunneqarnikuunera saqqummermat Inatsisartuniit tunuarniarluni aalajangernikuulluni.

Tamatuma kingorna Qarsoq Høegh-Dam politikimik suliaqartarpoq, ilaatigut Siumut Nuummi siulittaasuunikuulluni. Siumumiilli 2024-mi anivoq.

Naalakkersuisuni ilaasortat pineqartut marluk, Anna Wangenheim (D) aamma Naaja H. Nathanielsen (IA), folketingimut qineqqusaarnertik pillugu naalakkersuisoqataasunit Siumumit isornartorsiorneqarput.

Naaja H. Nathanielsen Facebookimi ikkussami ima akissuteqarpoq:

- Anna uangalu Naalakkersuisuni pinngitsoorneqarsinnaanngitsut Siumut isumaqarunarmat soorunami tulluusimaarpunga. Ajunngitsumik ingerlasugut uangattaaq isumaqarpunga, politikeri allappoq.

Qinigassanngortinneq tamat naalakkersueqataasinnaanerisigut pisinnaatitaaffiusoq taanna ilanngulluni allappoq:

Tamatuma saniatigut tamat naalakkersueqataasinnaanerat naapertorlugu qinigassanngortissinnaallutalu ullut 14-it tulliuttut qineqqusaarnissatsinni malittarisassanik unioqqutitsinavianngilagut.

Taasuma Naalakkersuisuni atorfini attatiitigalugu qineqqusaarsinnaalluni isumaqarpoq. Taannattaaq naalakkersuisoqatigiit siammasissut nunatsinnut nukittoqqutaasut Siumullu naalakkersuisoqataaginnassasoq aamma isumaqarpoq:

- Vivian (nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisoq, aaqq.) ingerlalluartoq, suleqatigiinnerlu ingerlalluartoq isumaqarpunga.

Inuit Ataqatigiinni siulittaasuusimasoq Naalakkersuisunilu siulittaasuusimasoq Kuupik V. Kleist Folketingimut qinigassanngorpoq. Taanna 2015-imi politikkimik suliaqarunnaaraluarpoq.

- Usa-p nunatsinnik tatisimanninnera annertuvoq. Uanga isumaqarpunga, nunarput tuniniagaanngittoq, tunineqarsinnaanngitsoq, inunnilli aqunneqassasoq, qinigassanngortinnermini tunngavilersuilluni oqarpoq.

Kuupik V. Kleist namminersornerulernissamut inatsisip ineriartortinnerani suleqataangaatsiarsimavoq aammalu namminersornerulernissamut inatsisip 2009-mi atuutilernerani Naalakkersuisuutitaqartuni siuttuusimalluni.

Taassuma eqqaasitsissutigaa præsidentip isumaa amerikamiut tamarmik isumarinngikkaat.

- Inuiaqatigiittut pisariaqartitarput massakkut tassaavoq illersoqatigiinnissaq, ataatsimoornissaq aammalu suleqateqarnissaq. Folketingimi partiit tamaaviisa suleqatiginissaat piareersimaffigaara, isornartut, aammalu inuiaqatigiinnut kalaallinut angusassat pitsaanerpaat anguneqarsinnaanerat, aatsaat folketingimi suleqateqarnikkut anguneqarsinnaavoq, oqarpoq.

Folketingimut qinigassanngortittup Ane Lone Baggerip (S) nunat allat Kalaallit Nunaannut assingusut isumassarsiorfigisiniarpai. Peqqinnissaqarfinnut pitsanngorsaataasinnaasoq taanna isumaqarpoq:

- Siumut Folketingimi sulissutiginiarpaa nunani innuttaqassusaat ikitsuni aammalu siammarsimasuni inoqarfiusuni nunanit tamalaanit periutsit misissuiffigineqarnissaat, taakkulu Kalaallit Nunaanni peqqissutsimik misissuisarnernik katsorsaanermillu periarfissanik pitsaanerulersitsisinnaanersut. Anguniarneqarpoq nappaatit siusissukkut paasineqarnissaat – pingaartumik inuunerlunnermit patsiseqartartut aammalu kræfti – innuttaasut ukiuinut immikkoortiterlugit peqqissutsimik misissuisarnerit atuutilersinnerisigut.

Innuttaasut sumi najugaqarnerat apeqqutaanani peqqinnissaqarfimmiit sullinneqarsinnaasariaqartut Siumup tusagassiuutitigut naqissuserpaa.

- Kalaallit Nunaanni innuttaasut siammarsimallutik najugaqarput, tamannalu peqqinnissaqarfimmut atortulersorluakkamut immikkut ilisimasalinnillu sullissiffiusumut periarfissaqarnermut immikkut unammillernartorsiortitsivoq. Taamaattumik Siumut suliniutini nukittorsarniarpai, innuttaasut kunngeqarfiup iluani tamarmik pitsaanerusunik naligiinnerusunilu peqqissutsikkut sullissivigineqarnissaat qulakkeerniarlugu.

Ane Lone Bagger aamma Siumut ilungersunartumik napparsimasunut pitsaanerusumik tapersersuinissaq sulissutiginiarpaat. Tamanna Københavnimi Kalaallit Napparsimasut Illuannik amerlanerusunik kalaaliminertortitsinerunikkullu ilaatigut anguneqassasoq partiip nalunaarutigaa.