Kalaallit Nunaanni Folketingimut qinersinermi qinersiartortartut ikippallaarnerat ikiliartuinnarnerallu ilisimaneqaatigaat.
Folketingimut qinersinermi taasiartortut 2022-mi ikileriarput, taamaallaat 47,8 procentit taasiartormata.
Qinersiartortut ikiliartuinnarsimanerat marlunngornermi allanngorpoq. Taamaasilluni qinersiartornerit siuariaateqarlutik.
Qinersisinnaatitaasut qinersiartortut 52,3 procentinik marlunngornermi amerlassuseqarput. Qinersinermi peqataasut 4,5 procentimik amerleriarput.
2011-mi Folketingimut qinersinermit amerlanerusut taasiartorsimapput.
Marlunngornermi qinersinermi 21.428-t taasisimapput, 2022-mi 19.733-t taasisimasut.
Nunarput "oqallisaangaatsiartoq“
Qineqqusaarnermi partiit arlallit oqaatigaat folketingimut qinersineq manna nunarsuarmi politikkikkut pissutsit eqqarsaatigalugit Kalaallit Nunaannut pingaaruteqarluinnartoq, USA-mi præsidentip Donald Trumpip nunarsuup soqutiginninnera Kalaallit Nunaannut saatsimmagu oqarluni USA-p nunarput pisariaqartikkaa USA-p nunatut isumannaatsuunissaa eqqarsaatigalugu.
Nunanit tamalaanit soqutigineqarnertik qinigassanngortittullu amerlassusaat pissutigalugit qinersiartortartut amerligaluttuinnartut, Anna Wangenheim Demokraatineersup qinersinerup unnuaani Sermitsiamit oqaloqatigineqarami naliliivoq:
- Siullermik, isumaqarpunga qinigassanngortittut amerlanerat pissutaasoq.
- Nunarsuarmilu pisartut tamaasa eqqarsaatigalugit. Kalaallit Nunaat nunatut politikkikkut pingaarutilimmik inissisimaffeqalersimavoq. Oqaatigineqareersutut oqallisaangaatsiarpoq. Tamannalu pissutigalugu inuit qinersinissamut soqutiginnilersimapput, takuneqarsinnaammat qinersinissaq pingaaruteqartoq. Ajornartorsiummi suli qaangiutinngilaq, tamannalu inunnut sunniuteqarpoq, Anne Wangenheim oqarpoq.
