Akitsuuteqanngitsunik pisiniarfimmiit timmisartunut inissiisarfimmut: – Ulapaarfioqaaq

Nuummi ullaap tungaani mittarfimmiippugut.

Tuukkaq Københavnimiit ingerlaarpoq, timmisartoqarfiullu illutaani suli ulapaartoqalerani.

Café Sumumi spegepølsit immussullu tigipput. Angut ingilluni kaffisorusaajutigaluni mobiilerusaarpoq.

Akitsuutitaqanngitsumik nioqqutissat akornanni arnaq mamakujunnik assigiinngitsunik misissuerusaarpoq.

- Ajoraluartumik puussiaateqanngilagut.

Melany Belen angalasumik nassataminik assakaasutalimmik uniartumik sullissivoq. Great Greenlandimeersumik puisip amianik uummataasiamik aappaluttumik pisiniarpoq.

Taanna ukioq ataaseq sinnerlugu akileraarutitaqanngitsumik pisiniarfimmi sulivoq, taamaattumillu nioqqutissat aqqi akiilu nalunngilai.

- Umimmaap neqaanik spegepølsit cigaretsillu pisiarineqarnerpaasarput, oqarpoq.

2024-mi novembarip 28-ani mittarfissat nutaap ammarnissaanut piareersaaqataasunit Melany Belen kisiartaalluni maanna suli sulivoq.

- Sulisut tamarmik nutaajupput, avatangiisini qimerlooriarlugit oqarpoq.

Ammanissaanut piareersarneq eqqaamalluarpaa.

- Oh my god, anersaaruluppoq.

- Pissanganarnerpaallunilu ulapinnerpaaffiuvoq. Suut tamaasa ikkussuullugillu nioqqutissanik ulikkaarlugu ilioraavugut. Nukersornaqaaq - ingammik viinninik ilioraallni, oqarpoq.

Sulisut marluk qamutinik karsinik ulikkaartunik nassarlutik takkupput, uniagaat puiaasarpalupput. Unikkamik karsininnaanniit viinnit Jack Danielsenillu amooralerpaat.

Niels Erik Kristensen ikiuuppoq. Taanna nioqqutissaasivimmi aqutsisuuvoq, suliassaqartuaannartorlu oqaatigaa.

- Silarlukkaluaraangalluunniit nioqqutissaasivimmi sulisuaannarpugut, oqarpoq.

Taanna – Melany Belen assigalugu – timmisartoqarfittaap ammarneraniilli sulisuuvoq.

- Tamatta suleqatigiilluartarpugut, pisiniarfimmi sulisussaaleqisoqaraangat ikiuuttarpunga, Niels Erik Kristensen oqarpoq.

Suliffiit ikinngutinnit ilaquttanillu apersuutigineqartarpa?

- Qujanartumik naamik, illarluni oqarpoq.

- Mittarfik pillugu ajortumik tusagaqartarpugut, suliffittulli allatulli iinnarpoq.

Mittarfissuarmi malittarisassat nutaat

Nuuk International Airport 103-t missaanni sulisunut suliffiuinnarnani aamma nunami angallannermut qitiulluinnartumik inissisimavoq – takornarianit, tusagassiortunit, politikerinit nuimanerusunit sakkutuunillu nunanit allaneersunik nunamut isernissamut anissamullu aqqutaasarluni.

Taamaattumik timmisartoqarfissap nutaap mittarfiullu sananeqarnerata kingorna sulisut suliffimminnik tamanut ammasumik oqallisiginninnerup qitiutinneqartarnera akuerisariaqarsimavaat. Ajunngitsumik ajortumillu — amerlanertigut ajortumik.

Tamanna René Langholzip, suliffeqarfimmik aqutsisup, uppernarsarsinnaavaa.

- Soorunami tusagassiuutitigut nuanniitsumik sammineqarneq uggornarpoq, tamattami sapinngisatsinnik sulivugutm oqarpoq.

- Qiimallutali tapersersoqatigiilluta ajunnginnerpaamik atugaqarniarsarivugut.

Sulisut pisiniarfimmi isumannaallisaavimmiluunniit angalasunik naapinneqartartut akerliannik René Langholz suleqatinilu matut matoqqasut tunuanni sulisuuvoq.

Atortorissaarutit aseroraangata aallarnaveeraangataluunniit taakkua iluarsaattarpaat. Ajornartorsiutinik aaqqiisartutut taaneqarsinnaapput.

Aaqqitassarpassuaqartartorlu René Langholz oqarpoq.

- Assersuutigalugu nassatanik tunniussivik. Angalasut nassataminnik ilisiinnartarfigisussaagaluarpaat, nassataallu nammineq iseriartortartussaalluni, oqarpoq.

Ullormili Sermitsiap pulaarfiani taanna ajorpoq — siusinaaraanni, kingusinaaraanni nassatalluunniit oqimaappallaaraluaraangata.

- Air Greenland timmisartuutileqatigiiffillu alla ullumi ataatsimeeqatigissavavut, taavalu kia ajornartorsiut aaqqinniarlugu akisussaaffigineraa paasissavarput, taamaalillutalu aaqqissinnaassallugu, oqarpoq.

René Langholzip oqarasuaatini sianermat sukkaannaq qiviarpaa.

Suliffeqarfimmi aqutsisoq ukiut marluk affarlu mittarfimmi sulivoq. Mittarfissap nutaap aallartinneqarnerani suleqataaneq ‘pissangartuullunilu’ ‘paatsiveqanngissimaqisoq’ oqarpoq.

- Amerlasuut piareersartussaapput, aallaqqaammullu ingerlatsineq mittarfitoqqami atuuttoq ingerlaannassasoq amerlasuut isumaqarput. Nunaniilli tamalaanit mittarfiulernera pissutaalluni nutaanik malittarisassarpassuaqarpoq, oqarpoq.

- Angallannermut Aqutsisoqarfimmit aallaqqaammulli annertuumik piumaffigineqarpugut, taamaattumik ulapaarsimaqaasut sulilu ulappulluta. Suli naammassinngilagut.

Mittarfiup illutaata kusertarnera, nassatanik aallertarfiup ajoquteqarnera isumannaallisaasunillu sulisoqarniarneq mittarfissuassap ammannginneranili ajornartorsiutaasut ilagaat.

Isornartorsiuinerillu René Langholzip Nuup mittarfiani Greenland Airportsimilu sulinermi nuannarineranut sunniuteqanngillat.

- Naamik, akerlianilli sunniuteqarluni pitsaanerusumik iliuuseqarnissamut kajungilersitsivoq, oqarpoq.

- Suliffeqarfimmik nutaamik aallartitsineq ullormiit ullormut naammassineqarsinnaanngilaq. Ukiut arlallit suliassaavoq.

Mittarfik quatseqqasoq silarlullu

Mittarfiup illutaaniit minutsialunnik ingerlagaanni timmisartunut inissiisarfik ippoq.

Uani upalungaarsimanermut aqutsisoq Nikkulaat Andersen allaffimmini issiavoq, tassanilu upalungaarsimanermut aqutsisut allat, mittarfiup ataqatigiissaarisua aamma immikkoortortaqarfinni aqutsisut ilaat Nuup mittarfiani suliffimmeeqatigai.

Sungaartumik qaamasumik aaqanngitsoqarpoq, isarussallu angisuut qaavaniillutik.

Nikkulaat Andersen ullaassaq sisamanoorpoq. Timmisartunut nakkutilliisutut pigaartuuvoq, taamaattumillu mittarfiup 2.200 meterisut takitigisup pitsaalluinnartuunissaanik qulakkeerinninnissaminut akisussaasuuvoq.

Biilimi ullaakkut sermiiarnerani ulloq unammilligassaqassasoq takusinnaalereertarpaa.

- Sialuk qerisoq.

Soorlu oqaatigisaatut mininerani sialuup nunamut tunnginnermini qerisarpoq, nunallu qaava quasartunngortarlugu.

Nuummi mittarfimmi upalungaarsimanermut aqutsisumut sila taamaatsillugu ajornerpaat ilagisarpaat.

- Akiorneqarsinnaanngingajappoq, Nikkulaat Andersen oqarpoq.

Iikkami skærmersuit pingasut mittarfiup nakkutilliissutaaniit immiussat takuneqarsinnaapput, tassanilu biilersuit marluk saavisigut sanigussuallit ingerlaartut takuneqarsinnaapput.

"Sweeperit" (sanigutit) aputaajaallutillu nunap qerinertaanik piiaassapput, taamaaliornikkut timmisartut isumannaatsumik missinnaallutillu qangattarsinnaaniassammata. Silarlutsillugu mittarfimi sermeq silikkaangat kemikaliat atorlugit aatsinneqartarpoq.

Air Greenlandip siorna januaarip aallaqqaataaniit juunip 30-ata tungaanut Atlantikoq qulaallugu timmisartuussinissani 59-it taamaatippai – ukiup siuliani piffissami tassani, Kangerlussuup angallannermut qitiugallarnerani, pingasuinnaat taamaatinneqarput.

Siorna taamaatitsnernut silarlunnera mittarfiullu quasannera pissutaanerpaapput.

2025-mi puussiarsuit kemikalianik imallit arfineq-pingasut atorneqarput.

- Tassa 8 tonsinik oqimaassuseqarput, Frederik Sommer nassuiaavoq.

Mittarfimmi ataqatigiissaarisutut Nikkulaat Andersen allallu allaffimmioqatigai.

Sila naalagaavoq. Aamma mittarfimmi sulisut aqussinnaanngilaat. Siornali timmisartuussinissaraluit amerlasuut taamaatiinnarneqarnerat naveersinnerpassuarnik kinguneqarput, mittarfiup nutaap sanaartornerani ammarnerullu kingorna unammillernartut allat arlallit qaavisigut.

Mittarfiulli ajortumik eqqartornernera sulisunut nanertuutaanngitsoq Frederik Sommerip oqaatigaa.

- Soorunami atuartarpavut. Kisianni sunnertingaarneq ajorpunga, oqarpoq.

Suleqatit akornanni oqaluuserineqartarpa?

- Naamik, sulinerput ingerlatiinnartarparput, akivoq.

Sweeperip aappaa mittarfiup isuanut apuuttoq isiginnaarutikkut takuneqarsinnaavoq. Apummik issinneranillu avatangerneqaqqavoq. Allaaqqippoq avataalu aappilleriartorluni.

Kemikaliat ullumikkut pisariaqarput.

Allannguinissamut piareersimaneq

- Siulliullunga nuukkunarpunga. Timmisartumut Boeing-737-mut ilaallunga Kangerlussuarmiit aallarpunga. Minnernut ilaasinnaanngilanga.

Aron Hauptmann 80-ikkunni nuannarineqarluartoq She Drives Me Crazy garagemi nippaallugu appisimaartuumiit nipitunerujumalluni nipituumik oqarpoq.

Qummukartaat ingerlaartitaa nipiliorpoq.

Aron Hauptmannip mekanikerit arfineq-marluk – ilinniartullu marluk – sweeperit, qamussuit — ikuallattunik qamitsisinnaasut — timmisartoqarfiullu biilii assigiinngitsut iluarsaattarpaat.

Ilaat atorneqartuaannarput, atorneqanngitsullu ajoquteqartussaanatik.

- Biilileriffimmi nalinginnaasumi iluarsaaqqinnerit tamarmik pilersaarusiorneqartarput. Uagulli taamaaliorsinnaanngilagut, Hauptmann oqarpoq.

Suliassaqarpaseqaaq, atortunik taarsiisoqassappat allanilluunniit.

Nuummi mittarfimmi sulisut arlallit Kangerlussuarmi sulisuunikuupput. Aron Hauptmann taakku ilaraat, siornalu maajimi illoqarfiit pingaarnersaannut nuunnissami tungaanut 2008-mili Kangerlussuup mittarfiani mekanikeritut sulivoq.

Nuummi mittarfimmi sulineq Kangerlussuarmiit allaanerulluinnarnersoq Sermitsiamit aperineqarami ima akivoq:

- Aap, sannavik allallu nutaajupput. Aamma sannavik Kangerlussuarmiit mikinerungaluartoq, oqarpoq.

Oqaatsini eqqarsaatigeqqissaareerlugit aalajangersimalluinnarluni oqarpoq:

- Aap, allaanerulluinnarpoq, oqariarluni illarpoq.

Aron Hauptmann kisimi allamut nuunnermini avatangiisinut nutaanut suleriaatsinullu nutaanut nalimmassartariaqarnikuunngilaq, aammali mittarfiup nutaap suli ammannginnerani mittarfitoqqami sulisut.

- Mittarfimmit mikinerusumit anginerusumut nuunneq allannguerujussuarneruvoq, Poul Lorentzen, mittarfimmi aamma upalungaarsimasunut aqutsisut ilaat, oqarpoq.

Aqutsisut allat ataatsimeeqatigeereerlugit anillappoq pujortariarlunilu. Radioraa AFIS-iniit nalunaarutinik nipiliorpoq.

- Suliassaqarnikooqaagut, oqarpoq.

Poul Lorentzen Nuummi mittarfimmi 2017-imiilli sulivoq. Mittarfissuaq 2024-mi ammarneqarmat garageami angutit 15-it sulisuupput, oqaluttuarpoq.

Maanna qaammatit 16-it qaangiuttut sulisut 40-t assigiinngitsunik akisussaaffillit sulisuupput, soorlu biilinik iluarsaassinermik orsussamik misissuinermut, sulisunik nutaanik ilinniartitsinermiit nunani tamalaani malittarisassat killilersuinerillu assigiinngitsut malinneqarnissaat isumagisarpaat — ilaatigut Angallannermut Aqutsisoqarfiup maleruagassiai.

- Ulapissimavugut, tamannali iluaqutigaarput. Maanna suleriuserput naniartuaarparput, Poul Lorentzen oqarpoq.

- Aputeqarpallaanngippat nipaattarpoq, taava nuannisaaqatigiinnissamut kaffisulaarnissamullu piffissaqartarpugut.

Maajimi ajornannginnerulissaaq

Mittarfimmiit qulimiguulik qangattalerpoq. Timmisartoq alla Sisimiuniit ingerlaarpoq, pilersaarutillu malillugit Tuukkaq minutsit 45-t qaangiuppata missaaq.

Ole Hjorth AFIS-it napasuliaanni mittarfimmut tamarmut isikkivilerluni kaffisorusaarpoq.

- 20-nik ukioqarlunga timmisartortartutut ilinniarnissara pilersaarutigaara, kisianni akuerisaanngilanga taamaammallu AFIS-inngorniarlunga, oqaluttuarpoq.

- Eqqarsarpunga ukiualuit sulisinnaallunga. Aningaasanik katersisinnarlunga timmisartortartunngorniassallunga. Taamanili ingerlariaqqinngilanga. AFIS-iunera nuannersisittoorpara, oqarpoq.

AFIS-ini aqutsisoq maanna 28-nik ukiulik ukiuni marlunni Kulusummi AFIS-ioreerluni ukiup affaa qaangiuttoq illoqarfigisaminut Nuummut uterpoq.

- Tassani namminersorneruvugut. Kikkunnit tamanit isigineqanngilagut, oqarpoq, nangillunilu:

- Nuummi suut tamarmik qeqqanniippugut. Kikkut tamarmik Nuup mittarfia maanna malinnaaffigaat.

AFIS-it timmisartut angallannerat, sila mittarfiullu qanoq inneranik paasissutissanik timmisartortartunut ingerlatitseqqiisarput.

Aammattaaq upalungaarsimanermut aqutsisunut, garageami sulisunut, sweeperertunut tamanullu mittarfinniittunut attaveqaataasarput.

Ole Hjorthip maajip qaammataa qilanaaraa.

Nuup mittarfiani siorna ajornartorsiuteqarneq ilinniarfigilluarneqarsimavoq, pisortarlu naapertorlugu misilittakkat aaqqiissutissallu nutaat aasaanerani takornariartitsisoqalerpat misilerarnissaannut piareersimapput.

Maannakkorpiaq Kalaallit Nunaanni timmisartukkut angallannerup mittarfiullu eqaannerulernissaannut Angallannermut Aqutsisoqarfiup siorna septembarimi nalunaarutaa (link) tamatumalu kingorna timmisartut aallartarnerisa mittarnerisalu amerlassusaannik killilersuinera suli unammillernartuuvoq.

Aaqqiisoqangajalerporli – Greenland Airportsimi timmisartumik angallannermik aqutsisoqalernissamut isumaqatigiissut decembarimi atsiorneqarpoq, isumannaallisaanerup qaffassarnissaanut mittarfiullu killilersorneqarneranik atorunnaarsitsinissamut aaqqiissutissaasoq.

Timmisartumik angallannermi aqutsisoqarfik nutaaq Naviair-imi Issittumi Sakkutooqarfiup Nuummi umiarsualiviup eqqaaniittumiittumi pilersinneqareerpat, suleqatigiinnermik ataqatigiissaarinissaq Ole Hjortip suliassaraa.

- Aaqqissuulluagaanerulerumaarpoq, Ole Hjorth oqarpoq.

Timmisartortartut nammineq aalajangiisinnaassusertik maanna atorlugu – AFIS-illu paasissutissaatai atorlugit – qaqugukkut mittarfiup miffiginissaa isumannaatsuunersoq nalilertarpaat.

AFIS-it taamaalioqqusaannginnamik.

- Atorfitsinni tamanna ilinniagarinnginnatsigu taamaaliorsinnaanngilagut, AFIS-imi pisortaq ima nassuiaavoq.

Maannali maajimiit timmisartunik angallannermi aqutsisut Nuummi mittarfimmi mikkusunnerannik aallarusunnerannillu akuersisalissapput.

Ole Hjorth AFIS-illu allat sila pillugu paasissutissat minnissallu kingulliup ingerlalluarnissaa — assersuutigalugu Tuukkaq mittussanngorpat biilinik mittarfimmiittoqannginnissaa — kisiisa eqqarsaatigisinnaalissavaat.

- Isumaqarpunga ajornannginnerulissasoq.