Danmarkimi partiit saamerliit talerperliillu Folketingimut qinersinissami naligiissaqisut ilimasaarutigineqarmat kalaallit Folketingimut qinigaatitassaat kiap ministeriuninngornissaanik aalajangiisoorataannaapput.
Siumumilli kina ministeriunertut piukkunnerunerlugu oqaatigerusunngilaat.
- Tikkuussilinngilagut kina ministeriunerussanersoq, danskit qinersisartuisa aalajangigassarivaat, Siumut siulittaasua Aleqa Hammond taama oqarpoq imalu nangilluni.
- Kisiannili aalajangiisunngussagaluarutta oqariartuutissagut isumaqatiginniutissat taakkuupput, apeqqutaatinnagu aappaluttunuunersoq imaluunniit tungujortunuunersoq.
Danmarkimimi kia ministeriuninngornissaanik aalajangiisussanngussagaluarunik kikkut tunniussaqarnerusinnaanerat Siumumit takoqqaarusuppaat.
- Pissarsiassatsinnik annerpaamik qulakkeerinnissinnaasut suleqatigissavagut, Aleqa Hammond oqarpoq.
Illersornissamut isumaqatigiissut isumaqatigiinniutiginiaraat
Siullertut Danmarkip USA-llu illersornissamut isumaqatigiissutaata 1951-imeersup nutarterneqarluni nunatsinnit atsioqataaffigineqarnissaa ministeriuninngorniuttunut piumasaqaatigerusuppaat.
- Issatsiaannannguaq ersiortinneqarpugut danskit amerikarmiullu illersornissamut isumaqatigiissuteqaasaartut. Pissutsit sattaasersortutut piginneqataanngitsutullu atukkat Kalaallit Nunaannut tulluarunnaarput, nunasiaataanerup nalaani isumaqatigiissutaasimasut, Aleqa Hammond oqarpoq.
Isumaqatigiinniarnerni timitaleerusuttut pingaarnerutinniarpaat.
- Kalaallit naligalugit oqaluttarunik, aammami oqaluttaramik, timitaliinissaat tullinnguuppoq. Takoqqaarusupparput timitaliinissaminnut neriorsuutaat.
USA-p nunarput, allaat sakkulersorluni, tiguarniarlugu qanittoq tikillugu siorasaarisarpoq. Taamatut inissisimaneranni qanoq ililluni illersornissamut isumaqatigiinniaqatigineqarsinnaappat?
- Amerikarmiut pissuserinnerunissaannut tunngasoq isumaqatigiissummiinngilaq. Kisiannili isumaqatigiissutissaq uaniittariaqarpoq: Sakkutooqarfiit sumiissappat? Umiarsualiviit sumiitsinniarpaat? Illersornissakkut qanoq annertusaaniarpat? NATO-p suleqatiginerani suna pingaarnersiugaava issittumi? Assigiinngitsut apeqqutit tamarmik, uagut soorunami nunarput inuilu pineqarmata, issittoq pineqarmat isumaqatigiissummik piginneqataasuusariaqarpugut, Aleqa Hammond oqarpoq.
- Tamarmik arriitsumik sulinikuupput
Ministeriuneq Mette Frederiksen Danmarkimi talerperlernut sanilliullugu nunatsinnut tunngasunik arlalinnik suliniuteqartareerpoq. Assersuutigalugu meeqqat Danmarkimut misiliutissatut 1951-imi aallartitaasimasut ministeriunerunermini siullermi, 2020-mi, utoqqatserfigai.
Aamma piumassuserinngisaminnik naartunaveersaasersorneqarsimasut siorna utoqqatserfigai. Siumumilli isumaqarput suliat allat, soorlu suliaq inatsisitigut ataataqanngitsunut tunngasoq, piumassuserinngisaminnik naartunaveersaasersorneqarsimasut taarsiiffigineqarnissaanut suliaq, aamma kalaallit meerartaasa Danmarkimi najugallit angajoqqaaminnit arsaarinnissutigineqartarnerannut tunngassuteqartut paamaarunneqarpallaartartut.
- Takorloorsinnaanngilarput danskit taama pineqarsimasuuppata taama sivisutigisumik utaqqisimasariaqaraluarneri. Pingaarnerpaatut suliassamittut isigisimasuugunikkit suliassatik naammassisimassagaluarpaat. Taamaattumik apeqqutaanngilaq aappaluttuunersoq tungujortuunersorluunniit. Tamarmik arriitsumik sulinikuupput, Aleqa Hammond naggasiivoq.
