Aningaasaatitit pisoqqat naleerutissapput

Pisiniarfinni aningaasanik pisoqqanik 1.000 koruuninillu ukiumi ataasinngulersumi akiliisinnaanikuunngilagut, aningaasallu taakku Grønlandsbanken Bankivillu tallimanngornermi maajip 29-anni ualikkut matuppata atorunnaarluinnarlutillu naleerulluinnassapput.

Naalagaaffiup aningaaserivissuani aningaaserisuunerup Niels Kaasip inuit aningaasanik pisoqqanik naleerutingajalersunillu toqqortaqannginnerlutik qulakkeerniarlugu, amusartuni kamippaallu puuini naggammik ujaaseqqullugit kajumissaarpai.

– Maajip qaammataani sapaatit-akunnerini kingullerni ulloq aalajangiiffiusoq pillugu imminnut eqqaasinnissaq pingaaruteqaproq, minnerunngitsumik utoqqartat inuit akornanniittorsuujunnaarnikut inuillu attaveqatigiittarfiinik atuiavaallanngitsut eqqaasinnissaat aamma puigornagu, Niels Kaas Sermitsiamut oqarpoq.

Naalagaaffiup aningaaserivissua Kalaallit Nunaanni aningaasanik atorunnaartussanik tunniussisoqarsinnaanera naammassingajalerpaa. Oqaaseq »naleqanngitsoq« Sermitsiap quppernerani allanilu ikittaartoq eqqaasitsissutitut takuneqarsinnaavoq. 

– Aningaasat tamakkerlugit pissarsiarissagunanngilagut, kisianni inuit amerlanerpaat aningaasat naleeruttussaanerat ilisimassagaat uagutsinnut pingaaruteqarpoq, Niels Kaas oqarpoq.

Aningaasat pappilissat sisamat kiserngoruttut

Naalagaaffiup aningaaserivissuata aningaasat 1944-97-imi naqiterneqartut aamma 1.000 koruunit 2009-mi naqiterneqarsimasut maajip 31-ani 2025-mi pisiniarfinni akiliutigineqarsinnaassasut novembarimi 2023-mi aalajangerpaa.

Aningaasat katillugit 22-t assigiinngitsut — 100 koruunitoqqamiit 1.000 koruuninut nutaajunerusumut — pineqarput.

Aningaasat pisoqqat isumannaallisaanermut ullutsinni piumasaqaatinut naammassinninngillat, tassa aningaasaasanik peqquserlulluni sanaartortoqarnissaanut pinngitsoortitsiniarnermut. 1.000 koruuni ullutsinni digitaliusumik akiliisoqarsinnaalernikuunerani atorneqarpallaarunnaarnikuugaluarlutik, aningaasanik peqquserlunnikkut pissarsianik malunnarunnaarsaanermi atorneqarsinnaasarput.

Aningaasat pappilissat 2009-mi saqqummertut sisamat 50, 100, 200 aamma 500 koruunit kisiisa aningaasivimmiittuutigilersinnaalissavagut. Taakku qallunaat ikaartarfiinik itsarsuarnitsaneersunillu assitaqarput.

Naalagaaffiulli aningaaserivissua aningaasat akiliissutigineqarsinnaajunnaarneranniit ukioq ataaseq suli tigusisinnaanissamik pisussaaffeqarpoq.

Naalagaaffiup aningaaserivissua aningaasanngortitsivik Forex isumaqatigiissuteqarfigaa, tassani inuit – aamma Kalaallit Nunaanniit angalasut – Københavnimi, Århusimi Odensemilu maajip 31-ata tungaanut aningaasatoqqanik aggortitsillutik tunniussisinnaallutik.

Naalagaaffiup aningaaserivissua Kalaallit Nunaanni Grønlandsbanken Bankivillu isumaqatigiissuteqarfiginikuua, taamaalilluni aningaaseriviit sullitaat nuna tamakkerlugu aningaasanik pisoqqanik taarsiiartorsinnaanngorlugit. 1000 koruunimik toqqortaativit akornanni nassaarsimaguit, ukioq manna maajip qaammatata sapaammi naanissaa eqqumaffigissavat. Aningaaseriviit qaammammi matumani ammaffiissaat kingulleq tassaavoq tallimanngorneq maajip 29-at, taannalu sioqqullugu aningaaseriviit maajip 14-ani 15-anilu qilaliarfik pissutigalugu aamma maajip 25-anni piinsip aappaa pissutigalugu matoqqallutik. – Aningaaseriviup ammaffissaa kingulleq nallersiinagu piffissaq atorluaruk, Niels Kaas kajumissaarivoq.

Kalaallit Nunaanni aningaasat qanoq amerlatiginerat ilisimaneqanngitsoq

Naalagaaffiup aningaaserivissuata aningaasat pisoqqat 1.000 koruunillu nutaat atorunnaarnissaasa 2023-mi novembarip qaammataani nalunaarutiginerani Kunngeqarfimmi tamarmi 24,4 milliardit koruunit nalingi atorneqarput. Ukiut kingulliit marluk affallu ingerlaneranni 21,1 milliardit koruunit tunniunneqarsimapput, sulili 3,3 milliardit koruunit, tassa 917 millionit koruunit 1.000 koruuniusut 2,3 milliardit koruunillu aningaasat pisoqaasut suli tunniunneqarsimananngillat.

– Kalaallit Nunaanni aningaasat qanoq amerlatigisut taarserneqarsimanersut Naalagaaffiup aningaaserivissuata ilisimanngilaa, innuttaasulli amerlassusaat eqqarsaatigalugu Danmarkimisut amerlatiginissaat ilimananngilaq, Niels Kaas oqarpoq.

Bankivimmiit Tusass aningaasat pappilissat pillugit ukiuni arlalinni isumaqatigiissuteqarfigineqarpoq.

– Atuisugut aningaasat atorunnaarsinneqarnissaat pillugit 2023-p naanerani ilisimatippavut, tassanilu piffissarititaasup iluani pisiniarfinni atorneqarsinnaallutillu imaluunniit aningaaserivimmi kontomut ikineqarsinnaanerat paasissutissiissutigalutigu, nittarsaassinermut pisortaq Rúna Niclasardóttir Rasmussen Sermitsiamut oqarpoq.

– Bankiviup sullitai Tusass aqqutigalugu aningaasanik kontominnut ikisisinnaapput. Aammattaaq KNI Pilersuisoq innersuussutigaarput, taanna pisortat kiffartuussinissamik isumaqatigiissutaannut atatillugu aningaasanik tigusisarpoq.

– Atuisutta qanoq amerlatigisut periarfissamik tassannga atuisimanersut ilisimanngilarput, aningaasammi taarsersorneqarnissaat nammineq isumagisimannginnatsigu. Aningaasat kontomut ikineqartut suunerat aamma paasissutissaatiginngilavut, Rúna Niclasardóttir Rasmussen oqarpoq.

1000 koruunit amerlanerpaasut

Grønlandsbankenip qullersaqarfia Nuummiippoq, Kitaani illoqarfinni tallimani immikkoortortaqarfeqarpoq, aammali KNI Pilersuisoq aqqutigalugu aningaaserivimmi aningaasanik taarsiisoqarsinnaasimavoq.

Aningaaserivimmi sullitat 1.000 koruuniunerusut tunniuttarpaat, aningaasalli pisoqqat 1944-p kingornaneersut ikinnerusarput. Tamatumunnga pissutaasinnaavoq Kalaallit Nunaat nammineq aningaasaqarnikuummat, aatsaallu 1967-imi qallunaat aningaasaannik atuisoqalernikuulluni.

Grønlandsbankenip aningaasat qanoq amerlatigisut aningaaserivimmut tunniunneqarsimanersut ilisimanngilaa.

– Naalagaaffiup aningaaserivissuata 2023-mi novembarimi nalunaaruteqarnerata kingorna qaammatini siullerni immikkoortortaqarfitsinni KNI Pilersuisumilu aningaasanik pisoqqanik amerlasuunik tigusaqarpugut, 2025-mili ukiaaneraniit maannamut tigusavut amerlasimanatik, Grønlandsbanken Sermitsiamut paasissutissiivoq.

Naalagaaffiup aningaaserivissuani aningaaserisuunerup Niels Kaasip aningaasat pisoqqat Kalaallit Nunaanni atorneqartut amerlavallaannginnissaat isumaqatigaa. Ilaat ukiut ingerlanerini tammarsimapput, allat Danmarkimi sulinngiffeqarluni niuernermilu angalanerni atorneqartarsimassallutik.

Aningaasat katersiumatuunut taamaallaat naleqalissasut

– Aningaasanik Kalaallit Nunaanni aningaaserivinni marlunni ingerlaavartumik tunniussisoqarsinnaanera ukiup ataatsip ingerlanerani atorluarneqarsimavoq, maannalu naammassisussanngorluta. Amerlanerpaat sapinngisamik piffissaliussaq ilisimassagaat uagutsinnut pingaaruteqarpoq, taamaalilluni aningaasanik pisoqqanik piginnittut katersatut pigiinnarniarnerlugu imaluunniit aningaasanut allanut aggortissanerlugu aalajangersinnaaniassammata, Niels Kaas Sermitsiamut oqarpoq.