Danskit maanna Kangiani Qiterlermiittut nunap immikkoortuanut allamut angalanissamut periarfissat atorluartariaqarpaat.
Peter Lehmann Nielsen, nunanut allanut ministeriaqarfimmi innuttaasunik sullissivimmi pisortaq, ataasinngornermi ualikkut tusagassiortunik katersortitsinermi naatsumi tama oqarpoq.
- Qimarngutsisinissamik pilersaaruteqanngilagut, kisiannili aallartoqarsinnaammat periarfissaqarrtillugu atorluaasoqartariaqarpoq, pisortaq kajumissaarivoq.
Danmarkip „nunat avannarliit suleqatigisartakkagut ataatsimut periusissaq pillugu oqaloqatigisarai“ taassuma ilisimatitsissutigaa.
- Maannakkut qimarngutsitsinissamut pilersaaruteqanngilagut, soorunamili pisussanut tamanut piareersarpugut, taanna nangilluni oqarpoq.
Ministereqarfiup danskit Iranimit qimaguteqqullugit ukiuni marlunni kajumissaartarpai. Israelilli USA-llu Iran arfininngormat saassummassuk tamanna pingaaruteqarnerulerpoq.
Iranimi aallartippoq, sivitsunngitsorlu Kangiani Qiterlermi nunanut arlalinnut siaruaassimalluni.
Qaartartoqarsimanera ilaatigut Irakimi, Qatarimi, Bahrainimi, Saudi-Arabiami, Abu Dhabimi Kuwaitimilu nalunaarutigineqarpoq.
- Pisut malinnaaffigeqqissaarpagut, sumiiffippassuarnilu ilorrisimaarnarpallaanngitsoq paasilluarparput, Peter Lehmann Nielsen oqarpoq.
Danskit nunap immikkoortuaniittut tamaasa danskit allattorsimaffianni nalunaarsornissaannik aamma nunanut allanut ministereqarfiup angalanissamut siunnersuutaanik atuaqqullugit kajumissaarpai.
Danskit allattorsimaffiat tassaavoq danskit innuttaasuisa Danmarkimilu najugaqarsinnaatitaasut nunamut allamut angalagaangamik najugaqaraangamillu allattorsimaffigisinnaasaat.
Inuit danskit allattorsimaffimmiittut nunaminnut attuumassuteqartunik pisoqariataaraangat ingerlaannaq kalerrinneqartarput.
Danskit 8000-it missaanniittut ataasinngornermi danskisut Kangiani Qiterlermiittutut nalunaarsorneqarsimasut taanna oqarpoq, kisitsisilli taakku tamakkiisuunngitsut tikkuarpaa.
/ritzau/
