Naak Demokraatit Danmarkimi Liberal Alliancemik suleqateqaraluartut, taamaattoq Danmarkimi tungujortutut taaneqartut Demokraatit Folketingimut isernissaq iluatsippassuk, partiimit taperserneqarnissaq naatsorsuutigineqarsinnaanngilaq.
Taamaalilluni Demokraatit Siumup nalunaarneratut isummerput, tassani partiip siulittaasuata Aleqa Hammondip Siumup socialdemokraatit statsministerissatut sassartitaannik toqqaareernissat naatsorsuutigineqassanngitsoq oqariartuutigaa.
Demokraatini partiip siulittaasuata Jens-Frederik Nielsenip partiip siumoortumik statsministerissatut qinigassanngortittumik toqqaanaviannginnera, matumanili isumaqatiginninniarsinnaanerni Kalaallit Nunaata sapinngisamik annertunerpaamik qulakkeerinniffigineqarnissaa pineqartoq Sermitsiamut oqaatigaa:
Partiimit annertunerusumik sinniisaasut
- Soorunami partiit arlaat naleqartitatsinnik qaninnerusatut misigisavut isumaqatigaavut, Kalaallilli Nunaannit marluinnarnik ilaasortaatitaqartumit Folketingimut qinigaagaanni, Kalaallit Nunaannut sapinngisamik annertunerpaamik qulakkeerinninniarnissap misilinnissaanut akisussaaffeqarlunilu pisussaaffeqartoqartoq isumaqarpugut, Jens-Frederik Nielsen oqarpoq, imalu nangilluni:
- Naak partiimut sinniisuugaluarluni arlalitsigut tassannga annertunerusumik sinniisuusoqartarpoq, taamaammallu siumoortumik arlaannik aalajangersimasumik toqqaassanngilagut, Kalaallilli Nunaata naalakkersuisussat arlaannit qanoq pissarsisinnaanera pillugu oqaloqatiginninnissaq qilanaaraarput.
Demokraatit 2022-mi Folketingimut qinersinermi qinigaatitaqanngillat, taamanikkut partiip Anna Wangenheim Justus Hansenilu sassartippai. Wangenheimili 3.482-nik taaguunneqarluni qinersinermi angusarissaarpoq, tallimanngormallu tusagassiortunik katersortitsinermi Wangenheim naak maanna Peqqissutsimut inunnullu innarluutilinnut akisussaasutut Naalakkersuisunut ilaasortaagaluarluni qinigassanngorteqqittoq nalunaarutigaa.
Ilaasortat atlantikip avannaaneersut ministeri annaakkaat
2022-mi Folketingimut qinersinerup kingorna Demokraatit marloriarlutik qinersinerni marlunni, siullermi 2025-mi marsimi Inatsisartunut kingunitsianngualu kommuninut qinersinermi angusarissaarluarput.
Qinigaaffimmi qaangiuttumi atlantikup avannaannit ilaasortat sisamat Mette Frederiksenip SVM-imik naalakkersuisuutitaanut tapersersortaapput, april 2025-milu ilaasortat atlantikup avannaaneersut pingasut naalakkersuisut peqatigalugit klimaministeri Lars Aagaard soraarsitaanissaanik annaallugu taaseqataapput. Taamaalilluni atlantikup avannaannit ilaasortat naalakkersuisussanut pingaaruteqartorujussuanngorsinnaapput
USA tunuani qannguluppoq
Danmarkimi pissaanerup Mette Frederiksenimit allamut nuussinnaaneranut, aammalu Donald Trumpip Det Hvide Husimiinnerani pissutsit ilungersunarnerannut eqqarsaatigalugu piareersaasiornernik ingerlataqarnini, Jens-Frederik Nielsenip oqaatigaa:
- Suliamik aallussisorujussuuvunga, tamannalu pisariusuunngitsumik tunngaveqartippara. Nunanut allanut politikimut tunngatillugu suli ilungersunartumik inisseqqavugut. Suli pissaanilissuaq uatsinnik nakkutilliinissamik kissaateqartoq piuvoq. Uatsinnik piginnikkusuttoq.
- Taamaammat qanittorujussuarmik suleqatigiilluta naalakkersuisutut danskillu naalakkersuisui peqatigalugit ingerlasariaqarpugut. Taamaammat tassunga atatillugu partiit siulittaasui tamangajaasa oqaloqatigaakka, Jens-Frederik Nielsen oqarpoq.
Nielsen: USA allalluunniit akuliutissanngillat
Aammaarlunilu Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni attaveqatigiinneq USA-p akuleruffigissanngikkaa erseqqissaavoq.
- Pissutsit tamakku Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni oqaloqatigiissutigineqartarput, tamannalu USA-p allalluunniit akuleruffigissanngilaat. Uagut tamanna aalajangigassaraarput, taamaanneranilu kinguneqartussamik isumaliortariaqarpugut. Tassani oqaluttuarisaanitsinni pissutsit qiviartariaqarpagut, qanorluunniillu siunissap iluseqaraluarnerani siunissaq toqqarneqartoq qanoq pilersissinnaanerlugu qiviarlugu.
